Blogi
Pallotteluseinää
Heikki Koivurova
Kurkataanpa vähän peremmälle suomalaiseen yrityskenttään. Suomessa on liki 300 000 yritystä, jotka työllistävät noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Kaikista yrityksistä noin 93 prosenttia on alle 10 hengen mikroyrityksiä. Tykkänään yksin yrittäjä yrittää noin 68 prosentissa kaikista Suomen yrittäjistä. * Luvuista(kin) päätelleen yrittäminen on perin yksinäistä uurastamista.
Kaikki yritysmuodot mukaan lukien Suomeen syntyi vuonna 2019 yhteensä noin 34 000 uutta yritystä. Karkeasti noin puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana.
Yrittäjäksi ryhdytään into piukeana, ideoita täynnä! Hyvä niin, intoa ja energiaa yrittäjä tarvitseekin. Vaaran paikka on siinä, että ideansa kanssa ihminen sulkeutuu omaan ajatteluunsa, hirttäytyy unelmaansa. Lähdetäänkin tarpomaan laput silmillä, vaikka viisautta olisi pallotella ideaa mahdollisimman monen muun kanssa ja ottaa palaute vastaan. Tietokirjailija Kim Väisänen kiteyttää Väärää yrittämistä -kirjassaan ”yrityksen tappaja numero yhdeksi” sen, ettei tuotteella tai palvelulla yksinkertaisesti ollut markkinoilla kysyntää. Markkinoiden puute tappaa. Konkari Väisänen viisaasti kehottaakin aloittavia yrittäjiä tekemään kovasti työtä markkinapotentiaalin selvittämiseksi ”ennen kuin alkaa värkkäämään ensimmäistä protoa tai speksaamaan verkkopalveluaan.”
”Kipuamisyritys peffa edellä puuhun harvoin tuottaa tulosta”
Olen yli 30 vuotta tehnyt yrityksille erilaisia tuotekehitysprojekteja. Elyn konsulttina vedin 3-9 päivän konsultaatioita Startupeille. Kerrasta toiseen jäi harmittamaan, että juuri kun yrittäjä pääsee tekemisen ideasta kiinni, homma loppuu.
Viisaampaa on lähteä liikkeelle tuotteesta ja palvelusta. Jumpata sitä ideaa, tehdä kotiläksyt ja ennen muuta tehdä se porukassa – napakasti, ohjatusti, fokusta ja rahaa hukkaamatta.
Koko ketju tuotannosta kaupan päättäjään, loppukäyttäjään ja kierrätykseen pitää tutkia etukäteen, koska mikä tahansa näistä portaista voi muodostua kaupanteon esteeksi. Tämä on se ponnin, josta Patteristo Express lähti liikkeelle. Ilmeisestä tarpeesta koota yhteen samanhenkisiä, eri alojen ihmisiä. Avata keskustelu, kysyä ja kuunnella – astahtaa pois yrittäjän yksinäisestä kammiosta.
Jos tuote tai palvelu osoittautuu elinkelpoiseksi, kyllä yrittäjä sitten niiden raha-asioiden kanssa pärjää.
*Luvun ovat Tilastokeskuksen lukuja vuodelta 2018, mukaan ei ole laskettu maa-, metsä- ja kalataloutta.
Innovaattorista yrittäjäksi – vasten tahtoaan
Yrittäminen vaatii ihan eri ominaisuuksia, kuin uusien tuotteiden ideoinnissa tarvitaan: pitkäjänteisyyttä, taloustaitoja, verkottumista, esiintyjän lahjoja, järjestelmällisyyttä, sitkeyttä jne. Miksi nämä kaksi toisistaan kaukana olevaa inhimillistä ominaisuutta pitäisi yhdistää ja pakottaa ideanikkari yrittäjäksi? Kaikki työikäiset kansalaiset, myös ideanikkarit, on Suomessa jaettu ”yrittäjiin” ja ”duunareihin” (työvoima on maassamme erityisen…
Lue lisääNuokkuvat ideat
Tuotteet ja palvelut täyttävät aina jonkin olemassa olevan tarpeen. Saataisiinko tarpeiden tunnistamisella ja niistä johdetuilla ratkaisuilla lisää hyvinvointia Itä-Suomeen? Ihminen on kuitenkin lajina varsin sopeutuvainen eläin ja siksi uuden tarpeen tai huonosti toimivan ratkaisun tunnistaminen on useimmille meistä varsin haastavaa. Vieläkin haastavampaa on keksiä ratkaisu, joka täyttää löydetyn tarpeen…
Lue lisääItä-Suomeen oma Innovaatiojärjestelmä?
Saamme jatkuvasti kuulla ja lukea, miten Itä-suomi on jäänyt taloudellisessa kehityksessään jälkeen muuhun maahan verrattuna. Ja ettei muillakaan maakunnilla mene juurikaan sen paremmin. Koko Suomen talous on viimeiset 20 vuotta polkenut paikallaan muihin Pohjoismaihin verrattuna. Olemme siis alikehittyneen maan pahnanpohjimmaisia, 10–15 vuotta takamatkalla! Miten tähän on tultu? 90-luvun alkutaipaleella…
Lue lisää