Nuokkuvat ideat

Tuotteet ja palvelut täyttävät aina jonkin olemassa olevan tarpeen. Saataisiinko tarpeiden tunnistamisella ja niistä johdetuilla ratkaisuilla lisää hyvinvointia Itä-Suomeen?

Ihminen on kuitenkin lajina varsin sopeutuvainen eläin ja siksi uuden tarpeen tai huonosti toimivan ratkaisun tunnistaminen on useimmille meistä varsin haastavaa. Vieläkin haastavampaa on keksiä ratkaisu, joka täyttää löydetyn tarpeen paremmin ja kustannustehokkaammin kuin olemassa olevat tavat tai välineet. Nykyisin tämä ”ilosanoma uudesta hienosta tavasta” on vielä saatava juurikin oikeiden ihmisten tietoisuuteen, jotta nämä voivat olla valmiita vaihtamaan rahansa tähän aikaansaannokseen.

Tarpeen tunnistaminen on ”lähtölaukaus” uuden tuotteen ja palvelun aikaansaamiseen.

Mitä useampi ihminen siihen osallistuu, sitä tiheämmällä kammalla koko elinpiiri tulee tutkittua. Mitäs, jos suuri yleisö, me kaikki, ammatista tai taustasta riippumatta ryhdyttäisiin etsimään näitä uuden tuotteen tai palvelun aihioita! Etsimään arjen, juhlan, ammatissa olemisen, oppimisen, elämisen, liikkumisen, siis oman elämän, puutteita ja omaa elämää hankaloittavia asioita. Ihmettelemään, eikö todellakaan siihen ja tähän ole parempaa tapaa tai välinettä? Ja rakentamaan järjestely, jossa löydetty puute tai vajavaisuus hyödynnettäisiin ”tuotteen siemenenä” ja kasvattamaan siitä sopivalla kaitsemisella taloudellista toimeliaisuutta raukoille rajoillemme.

Tarve oli tunnistettu oikein, mutta ratkaisu oli jäänyt ”vaiheeseen”…

Niin kuin 90-luvulla tehtiin Tuote- ja DesignStarteilla: Idean tai elämisen puutteen löytäjä sai silloisista TE-keskuksista ammattilaisen kaverikseen tutkimaan, voisiko jostakin havainnosta saada aikaan liiketoimintaa. Usein näissä tilanteissa tarve oli tunnistettu oikein, mutta ratkaisu oli jäänyt ”vaiheeseen” – nuokkumaan. Joskus toisinkin päin, eli on keksitty maailman paras väline tarpeeseen, jota ei tarkemmin tutkittaessa sitten ollutkaan. Useimmiten kuitenkin ideasta tuli tuote, kun pahimmat myynnin esteet siistittiin. Joskus ne olivat nimeen, joskus tekniikkaan, aika usein ulkoiseen olemukseen ja joskus myös asiakkuuteen liittyviä asioita.

Esineillä ja palveluillahan ei välttämättä enää täytetä vain mitattavissa olevaa ajansäästöä tai muuta ”todellista” tarvetta tai etua vaan enemmänkin itseilmaisun tarvetta. ”Pukeudumme” brändeihin. Viestimme tarkoin mietittyjen ja huolella rakennettujen brändien sanomaa. Muotoilijat ja brändin rakentajat, tuotteistajat, ovat tämän aihealueen ammattilaisia ja keskittyvät juuri tähän, eli helpottamaan asiakkaan itseilmaisua. Ero ”verstaassa värkätyn keksinnön” ja ”uskottavan tuotteen” välillä ei työmäärältään tai kustannuksiltaan useimmiten ole milleissä, kiloissa tai euroissa mitaten kovin suuri, mutta uskottavuudessa voi olla huima ero!

Pitäisikö tuote- tai liikeideakilpailujen sijaan järjestää Mehevien puutteiden tai tarpeiden etsintä kisoja, joiden palkintona olisi aihioiden maaliin saattaminen – yhdessä tuotteistamisen ammattilaisten kanssa? Veikkaan, että näin saisimme myös sijoittajat heräämään.

Tunnistatko sinä tarpeen, kun se tulee vastaan?